Madeira on Portugaliin kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla, noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Saariryhmä tunnetaan leudosta ilmastostaan, jyrkistä vuoristaan, vesikanavista eli levadoista ja madeiraviinistä. Matkailu on alueen taloudelle tärkeä tulonlähde. Tässä artikkelissa kerromme, millainen matkakohde Madeira on: saaret, ilmasto, luonto, historia ja Funchalin kuuluisa uudenvuoden ilotulitus.
Saaret ja maantiede
Madeira kuuluu maantieteellisesti Makaronesiaan, ja siihen kuuluu seitsemän tuliperäistä saarta. Asuttuja ovat vain Madeira ja Porto Santo. Lisäksi alueeseen kuuluvat noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat Desertassaaret ja 280 kilometrin päässä olevat Selvagenssaaret. Saarten yhteispinta-ala on noin 801 neliökilometriä. Lissabonista Madeiralle on noin tuhat kilometriä lounaaseen, ja Kanariansaaret ovat noin 450 kilometriä etelään.
Pääsaari Madeira on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 740 neliökilometriä. Korkeuserot ovat suuria: korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metriin, ja seuraavina tulevat Pico das Torres (1 851 m) ja Pico do Areeiro (1 818 m). Saari sijaitsee valtavan vedenalaisen kilpitulivuoren päällä, ja viimeisimmät tulivuorenpurkaukset tapahtuivat noin 6 500 vuotta sitten.
Porto Santo sijaitsee noin 40 kilometriä Madeirasta koilliseen. Saari on noin 11 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä, ja sen pääkaupunki on Vila Baleira. Porto Santon ilmasto on kuiva, ja saaren korkein kohta Pico do Facho nousee 516 metriin.
Funchal – Madeiran pääkaupunki
Madeiran väkiluku oli vuonna 2011 noin 268 000, ja valtaosa asui pääsaarella. Pääkaupunki Funchal sijaitsee saaren eteläosassa, ja siellä asui vuonna 2011 noin 112 000 ihmistä. Saarilla puhutaan portugalia, valtauskonto on katolilaisuus ja rahayksikkö on euro. Funchalissa järjestetään vuosittain uudenvuoden ilotulitus, joka on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimpana.
Ilmasto – milloin Madeiralle?
Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Noin tuhatmetrinen vuoristo jakaa saaren etelä- ja pohjoispuoliskoon, ja niiden ilmasto eroaa toisistaan. Kosteat pasaatituulet nousevat pohjoisrannikon vuorille ja tiivistyvät sumuksi ja pilviksi, joten sateet keskittyvät saaren pohjoisosaan ja vuorille. Eteläosa on kuivempi ja aurinkoisempi, ja siellä asuu suurin osa ihmisistä.
Sadepäiviä on eniten marras–maaliskuussa ja vähiten touko–syyskuussa. Keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohti, joten vuorille lähtiessä kannattaa varata lämpimämpää vaatetta. Silti korkeimmillakin huipuilla voi kesäpäivänä olla 20 astetta lämmintä. Saarelle ovat tyypillisiä mikroilmastot, joihin vaikuttavat korkeus ja tuulet.
Levadat ja laurisilvametsä
Madeiralla kulkee yli 2 000 kilometriä levadoita eli vesikanavia, jotka kuljettavat vettä sateisilta vuorilta saaren kuivempaan etelä- ja kaakkoisosaan. Virtaava vesi tuottaa samalla vesivoimaa. Levadojen varsilla kulkevat polut ovat suosittuja kävelyreittejä.
Madeiran luonnonsuojelualueella on maailman suurin yhtenäinen laurisilvametsän alue. Metsä kasvaa noin 600–1 300 metrin korkeudessa, ja se on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999. Metsää uhkaavat tulokaslajit, kuten eukalyptus ja hopea-akaasia.
Sokerista viiniin – Madeiran historia
Madeiran virallinen historia alkoi portugalilaisten saapumisesta vuonna 1418. Saaret olivat asumattomia, ja asuttaminen alkoi 1420-luvulla. Uudisasukkaat toivat sokeriruo’on Italiasta ja viiniköynnöksen Kreetalta. Sokerintuotanto kukoisti 1450-luvulta alkaen, mutta 1500-luvulla Madeira menetti asemansa Brasilialle, ja viljelmillä siirryttiin viiniköynnökseen. 1600-luvulla talous nojasi viinin vientiin ja merenkulkuun.
1800-luvulla Madeirasta kehittyi suosittu lomakohde, vaikka lomailijat olivat pitkään lähinnä ylempää keskiluokkaa. Portugalin neilikkavallankumouksen jälkeen Madeira sai autonomian vuonna 1976, ja se liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin vuonna 1986.
Desertas- ja Selvagenssaaret
Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta. Suurin niistä on 12 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä Deserta Grande, jonka korkein kohta kohoaa 490 metriin. Saaret ovat asumattomia. Selvagenssaaret sijaitsevat kauempana, noin 280 kilometriä eteläkaakkoon, ja ne kuuluvat Porto Santon tavoin geologisesti saariryhmän vanhimpiin osiin, kun taas Madeira ja Desertassaaret ovat nuorimpia.
Talous ja nykypäivä
Madeiran talouden kulmakiviä ovat maanviljely, kalastus, matkailu ja ulkomaisille yhtiöille tarjottavat talouspalvelut. Teollisuus keskittyy pitkälti perinteisiin käsityötuotteisiin, kuten koruompeleisiin, kuvakudoksiin ja koritöihin, sekä elintarvike-, juoma- ja rakennusalaan. Madeiran elintaso on noussut autonomian ja EU-jäsenyyden aikana. Saaren ilmastossa on viime aikoina havaittu muutoksia: sateita on tullut huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun alussa, talvet ovat lämpimämpiä ja kuivuus on lisääntynyt. Merilämpötiloihin vaikuttaa Golfvirran jatke Kanarianvirta.
Matkailijalle Madeira tarjoaa siis monipuolisesti nähtävää: vuoristomaisemia, levadapolkuja, Unescon suojelemaa metsää, Funchalin kaupunkielämää ja Porto Santon kuivempaa saarimaisemaa.