Lappi on historiallinen alue Fennoskandian pohjoisosassa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa. Matkailijalle Lappi tarkoittaa yötöntä yötä, kaamosta, tuntureita, kansallispuistoja ja poroja. Tässä artikkelissa kerromme, millainen matkakohde Lappi on: sen maantiede, ilmasto, luonto, kansallispuistot ja historia.
Lapin maantiede
Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta. Suomen ja Ruotsin Lapin historialliset maakunnat sijaitsevat sisämaassa, mutta jos Lappina pidetään koko Lapin maakuntaa, Suomen Lappi ulottuu Perämeren rannalle. Lapin länsiosan Norjan rannikolla on vuonoja, ja Ruotsin ja Norjan rajalla kulkevan Skandien vuoriston korkeimmat huiput ovat Kebnekaisella Ruotsissa.
Suomen Lapissa ovat suuret tekojärvet Lokka ja Porttipahta sekä 483 kilometriä pitkä Kemijoki, Suomen pisin joki. Itä-Lapissa on soita ja järviä, joista suurin on Inarijärvi. Taigan ja tundran raja kulkee Suomessa Kaunispään alueella, joka on suosittu hiihto- ja laskettelukohde.
Ilmasto: yötön yö ja kaamos
Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee yötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan, ja talvella kaamos, jolloin aurinko ei nouse. Utsjoella yötön yö kestää 72 ja kaamos 53 vuorokautta. Maa on lumen peitossa 6–7 kuukautta. Terminen kesä kestää Rovaniemellä keskimäärin 90 päivää ja Kilpisjärvellä vain 46 päivää.
Lapin eri osien ilmasto vaihtelee paljon. Etelä-Lapissa Perämeren rannikolla vuoden keskilämpötila on noin +2 astetta, ja kylmintä on tammi–helmikuussa. Keski-Lapissa, johon kuuluvat esimerkiksi Kittilä, Sodankylä, Kolari ja Muonio, vuoden keskilämpötila on 0 ja –1 asteen välillä, ja lähes puolet sademäärästä tulee lumena. Pohjois-Lapissa Jäämeri leudontaa ilmastoa Inarijärven ympäristössä ja Utsjoella, kun taas mantereisemmassa Enontekiössä vuoden keskilämpötila on –1,5 astetta.
Luonto ja eläimet
Suurin osa Lapista kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Pohjoisimmassa Lapissa on paljakoita, joilla on korkeuden vuoksi niin kylmää, ettei metsä kasva, ja ne muistuttavat kasvillisuudeltaan tundraa. Tunturikoivua kasvaa laajoilla alueilla Pohjois-Lapissa. Suomen Lapin maakuntakukka on kullero.
Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovat poro, naali, ahma, tunturisopuli ja lapinmyyrä. Lapin joissa ja järvissä elää harjusta, nieriää, lohta ja taimenta. Laulujoutsen pesi 1950-luvulla vain Lapissa, mutta se on levinnyt sittemmin Etelä-Suomeen asti. Kesällä matkailijan kannattaa varautua räkkään eli verta imevien hyönteisten massaesiintymiseen.
Kansallispuistot
Suomen Lapissa sijaitsevat Lemmenjoen, Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston, Riisitunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Ruotsin Lapissa tunnettuja kansallispuistoja ovat muun muassa Abisko, Sarek, Padjelanta ja Muddus, ja Norjan puolella esimerkiksi Øvre Pasvik, Stabbursdalen ja Øvre Dividal. Puistot tarjoavat retkeilijälle laajat erämaat ja tunturimaisemat.
Lapin historiaa
Lappi on ollut asuttuna tuhansia vuosia. Rovaniemen seudulta on löydetty kivikautinen puinen Rovaniemen hirvenpää, joka on ajoitettu noin vuoteen 5800 eaa. Rautakaudella jokilaaksoihin asettui maanviljelijöitä.
Lapin lääni perustettiin vuonna 1938, ja siihen liitettiin Tarton rauhassa 1920 Suomelle tullut Petsamo. Toisen maailmansodan alueluovutuksissa Petsamo ja osa Sallaa menetettiin Neuvostoliitolle. Lapin lääni lakkautettiin vuonna 2010 muiden läänien tavoin, ja nykyinen Lapin maakunta vastaa vanhan läänin aluetta. Lapin historialliseen maakuntaan kuuluvat Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki.
Lappi muissa maissa
Ruotsin Lappi kattaa Västerbottenin ja Norrbottenin läänien sisämaan, Norjan Lappi kuului Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin lääneihin, ja Venäjän Lappi vastaa Murmanskin aluetta, josta valtaosa on Kuolan niemimaata.
Matkailu Lapissa
Matkailu on Lapissa merkittävä kasvuala. Kesällä ja syksyllä matkailijoita houkuttelevat retkeily ja kalastus, talvella laskettelu ja muu hiihtourheilu. Myös luonnonilmiöt, kuten revontulet, kesän yöttömät yöt ja syksyn ruska, tuovat matkailijoita Lappiin. Kansainvälinen matkailu on kasvanut viime vuosina yli 10 prosenttia vuodessa, ja Lapin matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2017 noin miljardi euroa.
Saamelaiskulttuuri
Lapissa arvioidaan asuvan 80 000–100 000 saamelaista, joista Suomessa noin 8 000. Saamelaiskieliä on yhdeksän, ja niistä kuudella on oma kirjakielensä. Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän pohjoisosa, ja Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuurissa keskeistä on luonnon läheisyys. Perinteiseen musiikkiin kuuluu joiku ja vaatetukseen saamenpuku. Saamelaiskeittiön raaka-aineita ovat poronliha, riista, leipäjuusto, kalat sekä marjat, kuten hilla, puolukka ja mustikka.
Lapin sota ja jälleenrakennus
Syksyllä 1944 alkaneessa Lapin sodassa vetäytyvät saksalaisjoukot miinoittivat Lappia ja tuhosivat suuren osan siltoja, teitä ja rautateitä. Väestö oli evakuoitu Pohjanmaalle ja Ruotsiin. Sodan jälkeisen jälleenrakennuksen vuoksi monissa Lapin julkisissa rakennuksissa näkyy 1940-luvun funktionalistinen tyyli.